Kaikkien suurten yleisötapahtumien – olivatpa ne sitten urheilu-, musiikki- tai muita massatapahtumia – takana on valtava koneisto, jonka näkyvä lopputulos on vain jäävuoren huippu siitä, mitä koko tapahtuman järjestäminen vaatii.
Ravien toteutuminen alkaa kilpailukalenterin suunnittelemisesta. Suomen Hippos ry on Suomen hevosurheilun ja -kasvatuksen keskusjärjestö, johon kuuluu lukuisia alajärjestöjä, hevosjalostusliittoja sekä muita alan yhdistyksiä. Hippos johtaa ja valvoo Suomen ravikilpailutoimintaa ja täten suunnittelee kuukausia aikaisemmin tulevat ravit ja radat, joilla ne ajetaan. Suunnittelussa otetaan huomioon perinteiset, suuret ravitapahtumat (kuten Kuninkuusravit) sekä koti- että ulkomailla, jotta suuria päällekkäisyyksiä ei syntyisi. Paljon vaikuttavat mm. Ruotsissa järjestettävät suurravit. Vaikutusta on myös raviratojen kapasiteetissa kilpailujen järjestämiseen; katsojamäärä, ravintolapalvelujen määrä ja tallialueen riittävyys ovat huomioonotettavia seikkoja – vain kesäisin toiminnassa olevat radat ovat luonnollisesti omiaan pienempien ravien järjestämiseen ja ns. pääradat saavat suuremmat kilpailut järjestettäväkseen. Kesäradoilla pidetäänkin paljolti ns. lounasraveja, jotka pidetään päivisin ja ovat mittakaavaltaan vaatimattomampia. Tosin monien mielestä näissä raveissa on vielä jäljellä vanhan ajan ravitunnelmaa, mikä tekee niistä varsin suosittuja.
Raveissa on tavallisesti n. 5 – 12 lähtöä, joihin lähdöstä riippuen osallistuu n. 6 – 15 hevosta. Lähdöt on jaettu erikseen lämmin- ja kylmäverisille hevosroduille. Suomessa kylmäveriset ovat suomenhevosia. Koska niitä on raviurheilun parissa vähemmän, on lähtöjäkin vähemmän eli n. 2 tai 3 per ravitapahtuma (lukuun ottamatta Kuninkuusravit, joihin voivat osallistua vain kylmäveriset). Lähtöihin pyritään valitsemaan lähtökohdiltaan saman tasoisia hevosia. Kriteereitä ovat mm. hevosen ikä ja sen kilpailuissa voittama rahasumma. Joskus myös ohjastajien kokemus toimii seulovana tekijänä, kun kokemattomammat nuoret tai vain vähemmän kilpailleet saavat oman lähtönsä. Raveihin ilmoittautuminen tapahtuu Hippoksen järjestelmän kautta.
Pääsääntönä on, että vähemmän tienanneet hevoset juoksevat lähdöissä 1 – 3 sekä jälkipään lähdöissä. Keskimmäiset, ns. päälähdöt, on varattu eniten tienanneille ja niihin pelataankin ravivedonlähdön pääpelit. Näin varmistetaan, että lähdöt ovat tasoltaan yhteneväisiä ja mahdollisimman tasaisia – jännitystä ja haastetta niin radalle kuin katsomoonkin.
Koska hevoset eivät pysty lähtemään ”telineistä”, ne lähtevät kilpailuun valmiiksi liikkeessä. Starttitapoja on kaksi: Autolähtö ja volttilähtö eli tasoitusajo. Autolähtö lähtee nimensä mukaisesti auton takaa, jolloin lähtöauton taakse on kiinnitetty radan levyinen puomi, jonka taakse valjakot asettuvat arvonnassa saamansa ratanumeron mukaisesti. Eturivissä ovat hevoset 1 – 7, jolloin hevonen numero 1 on radan sisäreunassa. Hevonen numerolla 8 asettuu sen taakse jne. Lähtöauto kiihdyttää n. 100 metriä, jonka aikana hevoset hakevat paikkansa ja kiihdyttävät myös. Tämän jälkeen puomi taittuu eteenpäin ja auto lisää vauhtiaan ajaen valjakoiden alta pois. Tasoitusajossa hevoset lähtevät linjoissa eri kohdilta rataa. Tarkoituksena on, että lähdön nopeimmat hevoset lähtevät kauempaa ja aikojen mukaan hitaammat edempää – ne saavat siis
lähtöön tasoitusta. Niiden paikkojen hakua kutsutaan volttaamiseksi. Tuomari antaa lähtökäskyn.
Nyt voi kilvanajo alkaa. Yksi, kaksi, AJA!